Eduskunnan lakivaliokunta käsittelee perjantaina kansalaisaloitetta äitiyslain muuttamisesta. Aloitteen tavoitteena on, että naisparille hedelmöityshoidolla syntyvän lapsen juridinen asema olisi selvä heti lapsen syntymästä alkaen. Tämä tarkoittaisi sitä, että naisparin osapuoli, joka ei odota lasta, voisi olla tunnustaa vanhemmuuden neuvolassa jo ennen lapsen syntymää. Näin toisen vanhemman juridinen asema raskauden aikana ja heti lapsen syntymän jälkeen paranee.
Nykyisin kahden äidin perheessä toisen vanhemman juridinen asema taataan perheen sisäisen adoption kautta. Adoptioprosessin voi laittaa vireille vasta lapsen syntymän jälkeen ja prosessi kestää pahimmillaan yli vuoden. Adoptioprosessi on kallis ja aikaavievä sekä perheelle että yhteiskunnalle. Jos lapsen vanhemmat eroavat ennen adoptioprosessin loppuun saamista, voivat lapsen tapaamiseen ja elatukseen liittyvät kysymykset muuttua todella hankaliksi. Äitiyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää turvaisi myös lapsen aseman, jos toinen vanhempi kuolee raskauden tai synnytyksen aikana.
Suomen laki mahdollistaa yksittäisten naisten hedelmöityshoidot ja naisparin perheensisäisen adoption. Äitiyslaki toisi selkeytystä nykyään monimutkaiseen ja vauvaperheitä kuormittavaan tilanteeseen. Äitiyslain hyväksyminen purkaisi siis turhaa byrokratiaa, säästäisi yhteiskunnan kustannuksia ja lisäisi perheiden hyvinvointia.
En näe mitään syytä, miksi yksikään keskustan kansanedustaja vastustaisi tätä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta järkevää kansalaisaloitetta.
Silja Silvasti
puoluevaltuuston jäsen
kunnanvaltuutettu, Vihti